maanantai 27. joulukuuta 2010

Joulupukki on käynyt jo...






Kiva kun Marja-Liisa sai napakelkan millä laskea vinttisillalta alas sekä keppihevosen sisäleikkeihin. Siirin paketista löytyi kaulanauha, samoin kuin Anninkin paketista. Lauri on tyytyväinen lämpöisiin villasukkiin. Lyydi sai uusia hienoja pyyhkeitä, pitsisen kesähatun sekä seinätaulun. No vielä on muutama paketti avaamatta, joten jännitystä riittää!





Anni neiti esittelee ylpeänä saamaansa kaniturkkia, se onkin nyt tarpeen koska ulkona on ihan mukavasti pakkasta yli kahdenkymmenen asteen.

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Lentävät matot



Olin tässä tonttuilemassa maakunnassa ja poikkesin samalla reissulla erääseen paikalliseen kierrätyskeskukseen ja sieltä löysin tälläiset liinat nukkekotiin matoiksi.





Pienemmän maton kohdalla piti hieman solmia ja leikellä hapsuja mutta valmista tuli ja isompi matto on vailla hapsuja mutta eihän niitä aina tarvita. Jätin nämä Hannukkalaan koristamaan lattioita, omiin tämän hetkisiin nukkekoteihin nämä eivät tällä erää sovi.





Isompi matto pääsi heti Hannukkalan salin lattialle. Siellä Lauri setä tuleekin jo kurkkimaan mitä herkkuja pöydälle on katettu näin adventtina. Saliin on jo kannettu joulukuusi ja koristeltu, kuusessa on sähkökynttilätkin.





Pienempi matto on laitettu Anni neidin huoneen lattialle. Onkohan Anni neiti jo kurkkinut pakettejaan kun korusetti on kädessä.




torstai 16. joulukuuta 2010

Kiitoksien aika


Haluan näin joulun tuoksun keskeltä lähettää äidilleni ja lukijoille terveisiä. Äitini on minua auttanut  blogin pidossa syksyn mittaan kertomalla teille Hannukkalan talon kuulumisia. Blogi olikin alkuun tarkoitettu siihen että voin kuvin näyttää mitä olin milloinkin hankkinut ja tehnyt omalle äidilleni. Nyt kun olemme hurahtaneet nukkekodin syövereihin on blogi avattu kaikkien luettavaksi ja lukijoita on riittänyt. Kiitos lukijoille ja toiselle kirjoittaja toverilleni äidilleni!.



Äitini on minulle rakas ihminen ja useasti se vain jää sanomatta. Kuitenkin kuulin tälläisen laulun ja se sain minut ajatuksiin kiittää omaa äitiäni.


Kiitos että olet olemassa ja vieressäni neuvomassa, elämäni näin helpompaa on.


Hyasinttien aikaan

On taas aika hyasinttien
Usko pois, sua äiti aattelen
Sinä siellä, minä täällä jossakin
Sanoinko koskaan, että sua rakastin?

Mua huolenpitosi silloin ärsytti
Nyt vasta tiedän se hyvää tarkoitti
Sä jankutit, mä vastaan hankasin
Kuin varsa emoansa, sua uhmasin

Ruman sanan usein sulle tokaisin
Niin monta kertaa sua loukkasin
Oli ruoka silti aina pöydässä
Itsestään sitä pidin selvänä

En tiedä, toivotko sä kiitosta
Se jotenkin luonnistu ei lapselta
Aikuiset on tyhmiä, niin aattelin
Siinä iässä niin kuuluu ollakin

Mun paremmin mä oisin voinut yrittää
Ois sanomatta jäänyt moni ärräpää
Ei kypsymättömyyden taakse mennä voi,
jos toisen tunteita ei huomioi

Pahan mielen monta kertaa aiheutn,
kun maailman lokaan uhmamielin sukelsin
Mun puhtaat vaatteet oli sun kunnia-asia
En enää ostaakaan vois yhtä puhtaita...

On taas aika hyasinttien
Usko pois, sua äiti aattelen
Sinä siellä, minä täällä jossakin
Sanoinko koskaan, että sua rakastin?

tiistai 7. joulukuuta 2010

Pitkät piiput ja niille hylly






Talon vanhaisäntä Alfred ei enään piippua tarvitse. Kaivoin sen esiin, jospa vähän mallia saisi.





Piipu on reilun puolimetriä joten ei mahtunut kerralla kuvaan. Tässä edessä jo rakennetut hylly ja kaksi piippua.





Pitää vielä tehdä yksi, joten tässä samalla ohje piipun tekoon. Olen saanut tuttavaltani tälläisiä koukkuja, tarkoitusta en tiedä. Siitä leikkasin koukun mallisen palan johon liimasin vanhan jouluvalon kannan. Yläosaan liitin toiseen pikkupalan muovikoukerosta, toiseen palan muovista kukkapohjaa. Teipillä kiinni varren yläosaan ja lopuksi maalia. Tässä kuvassa on tulossa vielä yksi, jonka tein kiertämällä mustaa paperia ja liimaa rautalangan ympärille ja siihen vain lopuksi tuo lampunkanta. Tämä viimeinen on luxsus malli, siihen lisäsin sulkimeksi korunosan ja rautalanka kiehkuran. Lopuksi maalia.





Onpa kivaa puuhaa tämä tavaroiden suunnittelu, jos olisin tämän tiennyt aikaisemmin olisin tehnyt tätä työkseni.

perjantai 3. joulukuuta 2010

Visakoivusta kirjoituspöytä ja tuoli






Sain isännältä kasan visakoivuisia levyjä jotka hän oli sahannut pöytäsirkelillä sopivan ohuiksi, juuri huonekaluja ajatellen. Niistä sahailin osat kirjoituspöytään.





Laatikoiden vetimet tein myös visakoivusta. Tein uran hammaslääkärin poralla hiottuun puutikkuun, tästä vain sopivankokoisia paloja vetimiksi.





Tässä läheltä näkyy kuinka se onnistuu ja helpolla!





Samasta puusta sahasin palat tuoliin. Ensin oli tehtävä kyllä tuolista koekappale, vähän helpommasta materiaalista, näin sain mallin ja mittasuhteet kohdilleen.





Laatikot ovat yhtä pitkät kuin kaappi leveä. Laatikoissa on Bilteman tikku pohjana ja bambutikusta reunat, näin tuli hyvin liukuvat laatikot. Etulevy ja vetimet ainoastaan ovat visakoivua.





Pintaan laitoin huonekaluöljyä. Lopullisen kiiltonsa ne saavat kun niihin tulee vielä vaha joka kiillotetaan. Visapuun syyt tulevat hyvin esiin mitä silkoisempi pinta käsitellään. Tuoliin tulee vielä istuinosaan nahkapehmuste.

torstai 2. joulukuuta 2010

Sukulaisia vierailulla.






Hannukkalan sisarussarjasta Väinö on muuttanut aikoinaan muualle töihin ja hänen pojanpoikansa Matti ja Antti tulivat kylään.





Antti sai kaikki uudet vaatteet juuri tätä kylämatkaa varten sekä vielä varahousut jos sattuisi "vahinko" Matti sai uuden punaisen villapuseron.





Eino on myös tämän talon sisarussarjaa ja hänen pojantyttärensä Anne tuotiin kyläilemään. Anne on saanut kauniin mekon ja hän pääsee leikkimään pikkuserkkujensa Matin ja Antin kanssa.





Tämä nukke löytyi Hannukkalan vintinlaatikosta, muiden romujen seasta. Sitä ei tiedetä kuka hänellä on leikkinyt.





Nukke on lastuvilla täytteinen, pää ja raajat posliinia. Numero 12/0 näkyy niskassa, siis koodimerkintä jota en tiedä mitä se tarkoittaa?





Anneksi ristitty nukke sai uudet tukevammat käsien- ja jalkojenpäälysteet sekä niiden päälle alusvaatteet.





Näin lapset pääsivät Marja-Liisan huoneeseen leikkimään. Antti laukkaa keinuhevosella ja Matti hieman isompana katsoo että Anne ei putoa, hänkin haluaa vähän keinutella.

lauantai 27. marraskuuta 2010

Ensiaskel kengät seinälle






Löytyi kiva vyönsolki jossa takana lukee P. Sarpaneva Bronze Finland, pitäähän se jotenkin hyödyntää.





Tein samettinauhasta taustan pahville johon kiinnitin Marja-Liisan ensiaskel kengät, näin ne laitetaan hänen huoneensa seinälle. Vyön soljen piikkki on hyvä vaatekoukku kaappiin.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Kirjalähetys saapunut






Nyt saapui suuri kirjatilaus Laurille. Hän asetteli kirjat suoraan kirjahyllyyn. Hyllyn päällä on myös kantakirja palkinto hevoskasvatuksesta jota hän harrastaa. Tiikkipuisessa (nappi ja liimaa) kulhossa on luumuja.





Kirjojen rakentaminen valmiista pahvireunasta.





Näissä pahvikansissa on ollut kankaiden mallipaloja. Reunat ovat sopivan paksuja sekä hyvin kirjan kansiksi sopivasti päällystetty, toiset kankaalla, keinonahalla ja paperilla. Nämä ovat mattoveitsellä jo leikattuja reunoja.





Nämä selkätekstit olen leikannut kirjakerhon mainoksesta ja joihinkin kultamaalilla sutaissut jotain epämääräistä.





Ja näin sain kasan kirjoja joita ei voi selailla. Lopuksi laitoin kaksipuoleista teippiä hyllyille niin kirjat eivät putoile niin herkästi.

torstai 25. marraskuuta 2010

Marja-Liisa sai uudet vaatteet






Siiri-äiti on ommellut hameen, puseron ja esiliinan sekä alushameen ja pitsipunttiset alusvaatteet Marja-Liisalle. Työn alla on vielä toinenkin esiliina.





Hupsis, mikä pyllähdys! nyt näkyy kaikki, pitsipuntteja myöden. 





Nyt on aika lähteä syömään välipalaa alakertaan..

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Nappien viehätys..






Suuri nappivarastoni on saanut olla rauhassa pitkän aikaa, nyt kaivoin sitä hieman ja heti piti tehdä niistä jotain.





Ja tässä jalallinen kakkuvati sekä marjoja (lasihelmiä liimalla) täynnä oleva kaksoisvati jonka reikien lävitse on vedetty punainen rautalanka kantokahvaksi. Siihen olen lisännyt strassihelmen ja vihreän lehden.





Olihan siinä muutama lautanen ja kulhokin pakko ottaa talteen, ihan sellaisenaan

tiistai 23. marraskuuta 2010

Vihreä tuoli Laurille






Tässä tuolikokeilu joka tuli mieleeni shakkinappuloista. Siis nojatuolin jalat saa "sotilaista" kunhan sahaa pään poikki vyötäröstä asti. Omista nappuloistani oli yksi sotilas jo menettänyt päänsä piti vaan katkaista vyötäröltä että ovat sopivia tuolinjaloiksi.


 


.. näin sai tuoli jalat kun käänsin nappulat ylösalaisin ja liimasin kiinni tuolin etureunaan.





Takaosassa ei ole jalkoja koska tausta nojatuolista ylettyy lattiaan asti. Myöhemmin kokeilen käyttää terveitä sotilaita etu- ja takajaloiksi, jossain toisen mallisessa tuolissa.

maanantai 22. marraskuuta 2010

Perinteiset puutuolit






Tässä kasa Bilteman sytyketikkuja. Pitäähän saada saliin tuolit ja pöytä. Nämä palat on sahattu vannesahalla "noin sinnepäin" mallin mukaan jonka tein ensin keltaisesta muovista.





Olin aikaisemmin liimannut kolme tikkua yhteen josta sahasin istuinosat. Aluksi liimasin sivusarjat sekä etujalat.





Seuraavaksi selkänojan osat yhteen. Tässä jo hieman oli vaikeuksia saada pienet palat pysymään kohdillaan joten otin järeemmän liiman käyttöön, siis kontaktiliiman.








Nyt on kaikki saatu yhdistettyä ja suurin homma on tietenkin saada ne liimajäljet ja kaikki ylimääräinen hiotuksi pois. Pienet kuviot on vaikeita saada edes vähän muistuttamaan toisiaan joten sopivalla kaiverrusterällä saa liimajäljetkin poistettua. Siihen on oikein hyvänä apuna hammaslääkärin poranterät. (Kannattaa pyytää seuraavalla hammaslääkäri käynnillä.) Jos poranterät ovat liian ohuita niihin voi laittaa kierroksen teippiä niin johan pysyy reiässä, näin sen saa kiristettyä.





Tässä on tuolit pintakäsittelyä vailla. Ensin laitan pähkinä petsin ja sen kuivuttua pähkinä sävyisen puuvahan.





Lopuksi vähän sumutettavaa lakkaa. Tuolit on juuri sopivasti käytetyn näköisiä. Yksinäinen muovituoli on maalattu öljymaalilla ja saa vielä lopullisen värinsä myöhemmin. Pöytä on tammiviilutetusta vanerista samoin jalat. Koko pöytä sai saman käsittelyn kuin tuolitkin.





Tämä on talon 1:1 alkuperäinen tuoli jonka mukaan tein mini versiot, tuoli on edelleen käytössä.





Tämä on saman tyylinen jonka olen joskus kunnostanut ja tehnyt siihen ootraamalla (puumukaelma) kuvion kuten alkuperäisissäkin on.

lauantai 20. marraskuuta 2010

Mustaa samettia






Sain puvun mustaa samettia, jossa kauniit helmikirjailut. Helmille en osaa antaa nimeä mutta ne loistavat sateenkaaren väreissä ja kuitenkin näyttävät myös mustilta?





Tässä läheltä otetussa kuvassa näkyy myös pöly hyvin koska samettikaan ei näytä mustalta.





Purkaessani helmiä irti ne olivat todella hyvin neulottu vahvalla langalla kiinni. Tässä puvussa oli taas joku näppärä sorminen ompelija tehnyt todella hyvää työtä. Minä julmana revin ja rikoin tämänkin suuren luomuksen, mutta lupaan käyttää nämäkin helmet huolella uudestaan, sitten joskus...





Nämä helmet ovatkin kulmikkaita sekä putket samoin. Tässä lähikuvassa näkee niiden muodot ja värit.