Perinteiset puutuolit

Tässä kasa Bilteman sytyketikkuja. Pitäähän saada saliin tuolit ja pöytä. Nämä palat on sahattu vannesahalla "noin sinnepäin" mallin mukaan jonka tein ensin keltaisesta muovista.





Olin aikaisemmin liimannut kolme tikkua yhteen josta sahasin istuinosat. Aluksi liimasin sivusarjat sekä etujalat.





Seuraavaksi selkänojan osat yhteen. Tässä jo hieman oli vaikeuksia saada pienet palat pysymään kohdillaan joten otin järeemmän liiman käyttöön, siis kontaktiliiman.








Nyt on kaikki saatu yhdistettyä ja suurin homma on tietenkin saada ne liimajäljet ja kaikki ylimääräinen hiotuksi pois. Pienet kuviot on vaikeita saada edes vähän muistuttamaan toisiaan joten sopivalla kaiverrusterällä saa liimajäljetkin poistettua. Siihen on oikein hyvänä apuna hammaslääkärin poranterät. (Kannattaa pyytää seuraavalla hammaslääkäri käynnillä.) Jos poranterät ovat liian ohuita niihin voi laittaa kierroksen teippiä niin johan pysyy reiässä, näin sen saa kiristettyä.





Tässä on tuolit pintakäsittelyä vailla. Ensin laitan pähkinä petsin ja sen kuivuttua pähkinä sävyisen puuvahan.





Lopuksi vähän sumutettavaa lakkaa. Tuolit on juuri sopivasti käytetyn näköisiä. Yksinäinen muovituoli on maalattu öljymaalilla ja saa vielä lopullisen värinsä myöhemmin. Pöytä on tammiviilutetusta vanerista samoin jalat. Koko pöytä sai saman käsittelyn kuin tuolitkin.





Tämä on talon 1:1 alkuperäinen tuoli jonka mukaan tein mini versiot, tuoli on edelleen käytössä.





Tämä on saman tyylinen jonka olen joskus kunnostanut ja tehnyt siihen ootraamalla (puumukaelma) kuvion kuten alkuperäisissäkin on.

Mustaa samettia

Sain puvun mustaa samettia, jossa kauniit helmikirjailut. Helmille en osaa antaa nimeä mutta ne loistavat sateenkaaren väreissä ja kuitenkin näyttävät myös mustilta?





Tässä läheltä otetussa kuvassa näkyy myös pöly hyvin koska samettikaan ei näytä mustalta.





Purkaessani helmiä irti ne olivat todella hyvin neulottu vahvalla langalla kiinni. Tässä puvussa oli taas joku näppärä sorminen ompelija tehnyt todella hyvää työtä. Minä julmana revin ja rikoin tämänkin suuren luomuksen, mutta lupaan käyttää nämäkin helmet huolella uudestaan, sitten joskus...





Nämä helmet ovatkin kulmikkaita sekä putket samoin. Tässä lähikuvassa näkee niiden muodot ja värit.

Sähkönsinistä satiinia

Sain käsiini vanhan juhlapuvun sähkönsinistä satiinia jossa erittäin näyttävä helmikirjailu miehustassa.





Tässä lähikuva helmien ja kultanauhan taitavasta yhdistämisestä.





Samoin tässä näkee jonkun taidolla valmistaman kuvion. Tämä on vanha vaate joka on tehty Suomessa käsityönä ja on nyt melkein hyljättynä. Otan osan helmistä irti ja rakentelen niistä jotain, osan kuviosta säilytän.





Nämä osat kuviosta mitä en pura irtohelmiksi voi tehdä vaikkapa verhoiksi johonkin tulevaan taloon.

Kaappikello Hannukkalaan

Tästä alkaa suuri suunnitelma saada lattiakello Hannukkalaan. Olen itse rakentanut aikuisten kokoisen kaappikellon, joten kokemusta on. Näin se alkuperäinenkin aloitettiin lankkujen liimaamisella. Katsotaan mikä on lopputulos?





Nyt on kaiverrettu kellolle pesä ja heilurille kolo. Kello on jo lopettanut käymisensä joten sen voi piilottaa sopivasti tähän kaappiin. Nyt vain liimaa väliin ja puristimet paikoilleen.





Tässä on jo etukansien sovitus ja heiluri sekä punnukset. Keskimmäisessä ovessa on lasillinen aukko josta näkyy heilurin liike (nappi) sekä punnukset (korun osia) jotka ovat ketjussa, näin ne hieman liikkuvat. Keskikansi tulee kiinni vain yhdellä naulalla sekä lenkkipäisellä piikillä joten sen voi myös aukaista tarvittaesssa. Alin kansi sekä kellon kehys tulee liimalla kiinni.





Monien vaiheiden jälkeen tuli se viimein valmiiksi. Tässä takaa...





.. ja sivulta...





.. sekä edestä. Lisäosa edessä alhaalla on listan pala joka tukevoittaa kellon pysymistä pystyssä. Tämä kello valmistui kuitenkin kohtuullisessa ajassa, edellinen tekemäni kaappikello kesti tehdä 23 vuotta! Kaikesta huolimatta kukaan ei kysy paljonko meni aikaa vaan "kuka sen on tehnyt?"





Tässä on aito 1:1 ja alkuperäinen lattiakello jonka olen rakentanut valmiiksi muutama vuosi takaperin. Koneisto on tilattu saksasta ja muu materiaali on kotimaista.

Kynttilänjalkoja

Filmirasiassa oli täynnä pieniä messinkisiä osia. Kaadoin ne pöydälle ja siitä lähti mietintä myssy sauhuamaan, miten niitä voisi hyötykäyttää. Osien pyörittelyn ja harkinnan jälkeen ne olivat mielestäni selvästi kynttilänjalkoja.





Tässä valmiit tuotokset, ja selvästi olivat kynttilänjalkoja.  Irto osat o liimattu yhteen, kynttilät ovat hyvin ohutta puutikkua. Puutikut on maalattu valkoisella maalilla ja niihin on lisätty pieni langanpätkä  toimittamaan kynttilän sydämen virkaa. Kuvasta ei valitettavasti näe kuinka maali valui aivan kuin oikea steariini, joten näyttävät luonnossa paljon luonnollisemmilta.









Nämä  kynttilät ovat kakkukynttilöihin kuuluvat valkoiset alaosat. Käänsin ne ylösalaisin ja maalasin kakkuun upotettavan osan valkoisella akryylimaalilla, ja metallimaalilla alosa johon lisäsin  lisäksi reunaviivatarraa. Kynttilän sydämen virkaa toimittaa näissäkin kynttilöissä langan pätkä.

Jolua odotellessa..

Joulu alkaa ovikrassin teolla...





.. sekä naapurillekkin oma.





Tässä tulee vielä joulukuuseen pallonauhaa, menee liian pieneksi jos laittaisi yksitellen jokaiseen oman lenkin.

Keittiöön verhot

Nämä kankaat löytyi vanhoista varastoista jotka ovat hyvin kauan odottaneet pääsevänsä  ikkunaverhoiksi, nyt uusi elämä löytyy Hannukkalan keittiön ikkunalta. Verhotangon virkaa toimittaa grillitikku joiden päihin on liimattu koristehelmet. Nyt kun vielä saadaan koukut seinään niin saa keittiökin uudet verhot.





Näin sai keitiö ekat verhonsa, kylläpä näyttää turhan pieniltä tuossa seinällä.

Verhot jouluksi

 


Näistä keltaisista liuskoista pitäisi tulla verhoille kiinnitys teline. Vanhat sukkapuikot käyvät verhotangoiksi. Kappakankaaseen laitan satiininauhareunan.


 


- tässä lähikuva ongelmakohdasta, miten saa kiinnitetyksi kaiken siististi ja vielä joskus vaikkapa vaihdetuksi?





Taitaa näistä vielä verhot tulla saliin ja ennen joulua! Salin verhot ovat viimein valmiit ja pysyvät jopa seinässä, ehkä myös liima autta asiaa!

Pesuhuone ja vessa

Kotapadassa keitetään vettä pyykkipäivänä ja Upon pulsaattori koneessa saadaan putipuhdasta. Taustalla näkyvä lavuaari on irrotettu valmiista kaapista ja siihen on nyt rakennettu alustaksi Bilteman sytykkeistä taso ja syömäpuikoista on saatu jalat. Lamppu on vahasta korusta. Jotta ovesta sisään astuva ei törmäisi vessan pönttöön on oven eteen on rakennettu seinä. Materiaalina on bambuinen pöytätabletti. Seinää voidaan liikuttaa katossa ja lattiassa olevien kiskojen välissä.

Vessan pönttö on itse rakennettu. Vesisäiliö on balsasta veistelty ja nuppi korvakorun osa.  Posliininen pönttö on terveysjuoma pullon yläosasta, käännetty ylösalaisin. Istuinrengas ja kansi ovat vanerista. Tulisuudelma on lastenpelin osa.  Viereinen pöytä on löytö Lahden nukkekotimarkkinoilta.  

Sisävessa ja pesuhuone ovat mielikuvituksen tuotetta. Talossa on vieläkin käytössä kesäisin ulkovessa jonka ikä ylittää reilusti 100 vuotta. Pesutupa oli pihasaunan yhteydessä. Saunassa otetaan vieläkin rentouttavia löylyjä kertalämmitteisen kiukaan lämmössä ja tänä päivänä meillä on lisäksi ihana kylpytynnyri pihalla.

Kotapata on tehty terveysjuoma pullosta, deodorantin korkista, mausteputkesta ja annoskiposta.  Terveysjuomapullo lyhennetään etiketin yläpuolelta, niin että deodorantin korkki mahtuu sen sisään. Mausteputkilosta leikataan pätkä taakse savuhormiksi. Annoskiposta leikataan pohjalevy kotapadan kanneksi liimaten siihen helmi keskelle nupiksi. Maalataan koko komeus.  Pataan on tehty mehutetran muovikorkista luukku tulipesään.

Ja tässä komea kotapata esittelyssä.  Upo pesukone on vieressä, tähän idea syntyi varastosta löytyneestä aidosta Uposta.

Tältä näytti 1:1 pesukone joitakin vuosia sitten!

Kukkateline

Kukkapöytä saliin on tehty "kuningas" shakkinappulasta sekä kahdesta isosta napista. Vaasi on jokin koristekellon osa sekä kukat tehty silkkikukista

Eteinen

Eteisessä on kamiina toivottamassa vieraat tervetulleiksi vieraat. Kaminan takana oleva tiiliseinä on vastakkain pesuhuoneen tiiliseinän kanssa, siellä on vesipata.  Tiiliseinä on tehty kanamunakennon osista liimaamalla taustapahviin ja maalattu. Naulakko ja henkari on tehty tutuista Bilteman sytyketikuista ja koukut on ostettu minimaailmasta. Lamppu on juomapullon korkista ja pitsistä koottu. Ruskea sohva on tehty puulevystä ja kahvitikuista, kahdesta helmestä on tehty sohvan yläreunaan ”nupit”. Sohva myös aukeaa ja siellä säilytetään vuodevaatteita. Tämän sohvan alkuperäismalli 1:1 on jokapäiväisessä käytössä pirtissä.

 Eteisessä olevaan kamiinaan on käytetty lastenlelun muovista kaukaloa ja posliinista vessan vetokahvaa. Mausteputkilosta on leikattu pieni pätkä joka on päällystetty narulla niin että toiseen päähän on liimattu pala balsaa ja toiseen päähän on liimattu kumitiiviste.

Hannukkalan yläkerta

Siirin makuuhuoneen vieressä on hänen ottotyttärellään huone. Marja-Liisa käy koulua ja on parhaillaan kansakoulun oppitunnilla.

Tästä nukkekodin tytöstä kasvoi nuori nainen joka opiskeli ammatin ja meni naimisiin muuttaen samalla pois talosta, nykyisin hän viettää eläkepäiviä Hämeessä.

Siiri neidin makuuhuone

Siirin makuukamari sijaitsee yläkerrassa.  Siiri on ollut työelämässä Riihimäellä kutomassa mattoja ja kankaita. Kuitenkin jossain vaiheessa neiti-ihminen muutti takaisin kotiin karjanhoitajaksi kasvatti tyttärensä Marja-Liisan kanssa.

 

Sänky on itse tehty viilutetusta vanerista, kahvitikuista. Patja malli on nähty joskus netissä. Kuitenkin patja on tehty mielikuvan ja sängyn mittojen mukaan. Ristipistotyyny on tehty ruokaliinassa olleesta kuviosta.

 

Hannukkalan sali ja Lauri setä

Talon vanhapoika Lauri odottelee vesikielellä iltapäivä kahveita. Lauri on asunut kokoikänsä tässä talossa ja osallistunut satunnaisesti talon töihin ikään kuin ollen isäntä talossa.

 

Trymoopeili koristaa Hannukkalan salia. Peili on tehty kirpputorilta löydetystä muovisesta kehikosta ja leikattavasta peilistä. Lisäksi balsasta on tehty taso peilin eteen.  Salin pyöreän pöydän jalka on sahattu kuningatar shakkinappulasta ja siihen on liitetty puukiekko.

 

Salin pystyuuni lämpiää joka päivä talvella.

Uunin alaosassa on puupalikka, joka on päällystetty marmorikuvioisella kontaktimuovilla. Lisäksi siihen on liimattu nepparin osat alahormeiksi, ja puupalikkaan on lisäksi rakennettu luukut valokuvan kehyksen muovipalasista. Yläosa on keraaminen koriste ”kassi” johon on pohjaan lisätty pala balsaa ja päällystetty marmori kuviolla (kassi on käännetty ylösalaisin puupalikan päälle).

Anni neidin makuuhuone

Anni neiti kulkee aina hienossa mekossaan eikä osallistu kotitöihin. Hän on tehnyt työuran kotiopettaja  Halilan keuhkoparantolassa Kannaksella ja asustelee nyt alakerran makuuhuoneessa. Toisinaan vieläkin Anni neiti opettaa sukulaislapsia, opetukseen kuuluu hyvien tapojen oppiminen. Anni neidin esikuvaa muistellaan vieläkin sukulaisten kesken ilolla ja kauhulla. 

Kaappi on rakennettu valmiista ja muokattu marmoripintaiseksi. Kaapin alkuperäinen mallikappale on vieläkin äidillä käytössä. Seinälamppu on rakennettu erilaisista korunosista. Kukkaset kaapinpäällä ja lattiamaljakossa on Vantaalaisen nukkekotiharrastajan tekemiä. Satiinipintaisissa kengissä on muovikenkä sisällä ja pohjissa nahkaa.