Kiviseinä rapattuna valmiikksi

Päätyseinä saa uuden kuosin kun parveke ja ovet ovat paikoillaan. Tiilien maali on alustava väritys.





Näin sai päätykin lopullisen värin ja rappauksen viimeistelyn.





Tässä vielä lähikuva päädyn pyöreästä ikkunasta.





... sekä toisen päädyn lähikuva

Sähkökaappi

Rakensin sähköjohdoille ja sokeripala liitokselle oman kotelon talon ulkopuolen takaseinään laitettavaksi. Tein mahdollisimman kevytrakenteisen että se pysyy liimalla kiinni. Mitat: korkeus 10 cm leveys 20 cm syvyys 3 cm. Edellisen talon johdot ovat sikin sokin pitkin takaseinää ja välillä joku irtoaa. Nyt kaiken pitäisi pysyä kotelossa tallessa.





Tästä takaosasta näkee rakenteen. Rakettitikkujen kohdalta laatikko liimataan ulkopuolen takaseinään noin puoleenväliin. Asennan tämän siihen kohtaan missä tulee ulos alakerran valojohdot.





Kaapin etupuoli on halkaistu puoliksi ja katto liimattu puutikulla yhteen. Takareunassa rakettitikku pitää koko yläosan paikoillaan ja irotettavana. Teen vielä myöhmmin tarpeelisiin kohtiin koloja, mistä saa muualta tulevat ja lähtevät johdot ulos. Kannen voi lopuksi kiinnittää vaikkapa nauhoilla niin pienet sormet ei käy tutkimassa mitä sieltä löytyy?

Kolvi käteen ja sähkötöihin

Kaikkea sitä luulee ennen kuin kokeilee! Ajatus on tietenkin sähköistää talo siististi. Eli kolvausta opettelemaan! Siis pieni pisara pienien johtojen päälle, niin sen piti mennä, kyllä! Tässä on ajatuksena lisätä lamppujen johtoihin lisää mittaa sekä liittää sokeripalan kautta muuntajaan. Laitoin teipin liimapuoli ylöspäin että sain johtojen päät jotenkin pysymään paikoillaan ennen kolvausta. Nyt on aika monta palovammaa toisessa kädessä ja tinapalleroita vähän siellä ja täällä, tästä ei kukaan kertonut etukäteen mitään.





Tässä nyt hauskasti upotetut johdot muoviliuskojen alla? Lopputulos ei ihan vastaa odotuksia mutta ehkä pitamateriaalit kojaa isoimmat mutkat.

Kiviseinää näkyviin, paikoitellen

Tässä talon pääty johon tein pyöreän ikkunareiän. Tulevan rappauksen huonon kunnon näkee, sillä kivet jäävät näkymään. Näitä paloja en mitenkän leikellyt vaan revin kananmunakennosta ja liimasin puuliimalla erilaisiin ryhmiin.





Maalina käytin tavallisia akryylivärejä. Valkoinen ja musta, siitä sopivasti harmaan sävyjä. Viimeistely maalaus tulee vasta kun värillinen hiekkarappaus on jo valmis niin saa kivet rajattua paremmin ja rajakohta tulee ehkä paremmin näkyviin.


 


Tässä vielä etuosat joissa pahvipalat maalaamatta.

Ovet remonttiin

Vasemmanpuoleinen valkoinen ovi on irrotettu talon päädystä ja tulee vinttiosan parveke oveksi. Toinen ovi on väliseinästä sahatussa palassa mutta on lohjennut saranatapin kohdalta. Nyt laitan oveen oikeat saranat upottamalla ne karmiin. Tästä tulee keskikerroksen päätyyn uloskäynti sekä parveke yläpuolelle.





Tässä kasassa on pyöreän ikkunan kehykset ja pleksi sekä paikkapala yhteen rappua varten tehtyyn reikään.





Tässä paloista liimattu parveke kaiteet ja pohjalaudat, parvekkeen kannattimet jotka tulevat ruskean oven yläpuolelle.

Miten saan sähköjohdot piiloon?

Nyt sain talon osat irti toisistaan, mielessäni on upottaa sähköjohdot, kuten useimmissa näkemissäni taloissa on. Ensin lisäsin yläkertaan yhden parvekkeen ovenpaikan sekä pyöreän ikkunanreiän. Sen jälkeen homma "ei ihan mennyt niinkuin Strömsöössä."





Hain talosta löytyvät koneet mitkä jotenkin toivoin edesauttavan johtojen upottamisessa, niistä ei mikään sopinut siihen tarkoitukseen! Siis mistä tiedän miten ja millä saisin ne urat mihin johdot laittaa.


Kuten ylimmäisestä kuvasta näkyy, ei mitenkään erikoisen hyvä lopputulos. Käytin kaiken luovuuteni saadakseni taltalla edes jonkinlaiset urat. Ehkä niihin jotenkin saa ne johdot ja peittää pitamateriaalilla lopuksi.

Materiaali kokeiluja

Kauan asiaa mietittyäni, miten saisin taloon elävämmän pinnan, päädyin erilaisiin kokeiluhin rappauksen jäljittelyssä. Netistä löytyi mannaryyni rappaus jota kuvassa vasemmalla. Siis ensin munakennosta "tiiliä" liimalla kiinni sitten liimaa pohjalle ja mannaryynejä ripotellen päälle, ylimääräiset karistetaan pois. Tämän kuivuttua seuraavana päivänä kermanvaalea akryylimaali pintaan. No, ehkä? Aika persoonallinen ja minulla vielä epätasainen tulos.


Hakiessani maalia Kodin Terrasta talon väriksi valitsin keskisinisen. Jotenkin osuin taas kaupan askarteluosaan missä oli juuri sopivan väristä sinistä hiekkaa purkissa, sitä mukaan. Oikeanpuoleinen sininen on erilaisia versioita rappauksesta. Liima alla ja hiekka siihen lopuksi maali, ei hyvä. Maali alla siihen hiekka, lopuksi ohennettu maali, ei käy. Jossain kohtaa oli ohutta liimaa päälimmäinen kerros, ei sekään ollut paras mutta aika lähellä.





Tässä päätyyn tulevassa oven reunassa on nyt lopullinen rappaus. Alimmaisena sininen Jokeri sisämaali johon siroteltu sininen hiekka, ylimääräiset ravisteltu pois. Seuraavana päivänä päälle ihan runsas kerros Erikeepperiä, liiman kuivuttua pinta on kauniin kiiltävä ja rappaus pysyy seinässä.

Joitain muistoja joulusta...

Kyllä oli kiva avata peketteja jouluna, tunsi olevansa erityisen kiltti saadessaan komean akvaarion sekä reilun kokoisen keinuhepan. Oli siinä joitain juomapulloja, minikuusi sekä pikkiriikkiset pitsiliinatkin.





Aikuisten oikeesti, Hannukkalan tekijä sai pari kirjaa, tosin lontoon kielisiä. Tässä melkein 200 sivua asiaa puutarhan rakenteiden rakentamisesta sekä kukkien teosta. Näistä saa kyllä tolkun jos vähän löytää tutumpia sanoja ja arvaa loput. Kuvat ne kertoo enempi kuin tuhat turhaa sanaa!





Tässä kirjassa kertoo kuvat enemmän kuin sanat. Siis sekeästi kerrottuna, miten saada ne verhot oikeasti pysymään kauniisti kasassa ja vielä pienesti. Sopivasti helppotajuinen ilman sanoja.

Taiteilijantalo 2011

Tästä alkaa tarina taiteilijasta ja hänen talostaan. Talo on odotellut aloitusvuoroaan ja saanut olla lasten leikeissä, joten Muorin toinen talo on saanut olla rauhassa, ainakin melkein. Rakennus on ostettu Hong Kong tavaratalosta. Vähän on vaurioita sattunut jo, mutta asia korjataan kohta puoliin.


Talolle on erittäin mielenkiintoista löytää asukkaat sekä tyyli. Miettimällä etukäteen monet asiat, kuten huoneiden järkevä käyttö tai niiden lisääminen alkuperäiseen taloon, vie mukavasti menessään. Kaikki virheet mitä teki ensimmäisen isontalon kanssa, on hyvä pohtia,  jospa niistä tekisi vähän helpompaa toisella yrittämällä.








Täällähän nämä asukkaat ovat rellestäneet vuodenverran. Nyt tuli häätö! Onneksi löytyy pöydän alta vielä yksi vapaa talo, joten asukkaat saavat muuttaa sinne ja taas säästyy Muorin rakennelmat pieniltä hyökkäyksiltä, toivottavasti!

Hiirentaljan hävikki

Näin Äitelle siinä nyt kävi. Tuli ylivoimainen tarve tehdä Hannukkalan Anni neidille karvakaulustakki. Samalla tein myös karvareunaisen lakin ja käsipuuhkan ( -muhvin?). Annilla oli hyvin tyylikkäät turkit ja karvakaulukset. Nyt vielä on jäljellä ilveksenkarvakaulus sekä karkeakarvainen käsipuuhka.





Takkikangas on ruskeaa plyysiä, entinen villakangastakin huppu. Liimasin reunakarvat kaulukseen, jonka kiinnitin valmiiseen takkiin.





Annilla on kovin korkea nuttura, hieman vaikea saada lakista sellainen että kampaus säästyy. Muovinen pullonkorkki on juuri sopiva, siihen liimattu villakangas, ulkoreunaan hiirenkarvaa, sisälle vielä vuori silkistä.





Käsipuuhka ( muhvi? ) on vihreää huopaa, päälle liimattu karva, nauha ranteessa pitää sen mukavasti mukana.

Joulupukki on käynyt jo...

Kiva kun Marja-Liisa sai napakelkan millä laskea vinttisillalta alas sekä keppihevosen sisäleikkeihin. Siirin paketista löytyi kaulanauha, samoin kuin Anninkin paketista. Lauri on tyytyväinen lämpöisiin villasukkiin. Lyydi sai uusia hienoja pyyhkeitä, pitsisen kesähatun sekä seinätaulun. No vielä on muutama paketti avaamatta, joten jännitystä riittää!





Anni neiti esittelee ylpeänä saamaansa kaniturkkia, se onkin nyt tarpeen koska ulkona on ihan mukavasti pakkasta yli kahdenkymmenen asteen.

Lentävät matot

Olin tässä tonttuilemassa maakunnassa ja poikkesin samalla reissulla erääseen paikalliseen kierrätyskeskukseen ja sieltä löysin tälläiset liinat nukkekotiin matoiksi.





Pienemmän maton kohdalla piti hieman solmia ja leikellä hapsuja mutta valmista tuli ja isompi matto on vailla hapsuja mutta eihän niitä aina tarvita. Jätin nämä Hannukkalaan koristamaan lattioita, omiin tämän hetkisiin nukkekoteihin nämä eivät tällä erää sovi.





Isompi matto pääsi heti Hannukkalan salin lattialle. Siellä Lauri setä tuleekin jo kurkkimaan mitä herkkuja pöydälle on katettu näin adventtina. Saliin on jo kannettu joulukuusi ja koristeltu, kuusessa on sähkökynttilätkin.





Pienempi matto on laitettu Anni neidin huoneen lattialle. Onkohan Anni neiti jo kurkkinut pakettejaan kun korusetti on kädessä.

Kiitoksien aika

Haluan näin joulun tuoksun keskeltä lähettää äidilleni ja lukijoille terveisiä. Äitini on minua auttanut  blogin pidossa syksyn mittaan kertomalla teille Hannukkalan talon kuulumisia. Blogi olikin alkuun tarkoitettu siihen että voin kuvin näyttää mitä olin milloinkin hankkinut ja tehnyt omalle äidilleni. Nyt kun olemme hurahtaneet nukkekodin syövereihin on blogi avattu kaikkien luettavaksi ja lukijoita on riittänyt. Kiitos lukijoille ja toiselle kirjoittaja toverilleni äidilleni!.

Äitini on minulle rakas ihminen ja useasti se vain jää sanomatta. Kuitenkin kuulin tälläisen laulun ja se sain minut ajatuksiin kiittää omaa äitiäni.

Kiitos että olet olemassa ja vieressäni neuvomassa, elämäni näin helpompaa on.

Hyasinttien aikaan

On taas aika hyasinttien
Usko pois, sua äiti aattelen
Sinä siellä, minä täällä jossakin
Sanoinko koskaan, että sua rakastin?

Mua huolenpitosi silloin ärsytti
Nyt vasta tiedän se hyvää tarkoitti
Sä jankutit, mä vastaan hankasin
Kuin varsa emoansa, sua uhmasin

Ruman sanan usein sulle tokaisin
Niin monta kertaa sua loukkasin
Oli ruoka silti aina pöydässä
Itsestään sitä pidin selvänä

En tiedä, toivotko sä kiitosta
Se jotenkin luonnistu ei lapselta
Aikuiset on tyhmiä, niin aattelin
Siinä iässä niin kuuluu ollakin

Mun paremmin mä oisin voinut yrittää
Ois sanomatta jäänyt moni ärräpää
Ei kypsymättömyyden taakse mennä voi,
jos toisen tunteita ei huomioi

Pahan mielen monta kertaa aiheutn,
kun maailman lokaan uhmamielin sukelsin
Mun puhtaat vaatteet oli sun kunnia-asia
En enää ostaakaan vois yhtä puhtaita...

On taas aika hyasinttien
Usko pois, sua äiti aattelen
Sinä siellä, minä täällä jossakin
Sanoinko koskaan, että sua rakastin?

Pitkät piiput ja niille hylly

Talon vanhaisäntä Alfred ei enään piippua tarvitse. Kaivoin sen esiin, jospa vähän mallia saisi.





Piipu on reilun puolimetriä joten ei mahtunut kerralla kuvaan. Tässä edessä jo rakennetut hylly ja kaksi piippua.





Pitää vielä tehdä yksi, joten tässä samalla ohje piipun tekoon. Olen saanut tuttavaltani tälläisiä koukkuja, tarkoitusta en tiedä. Siitä leikkasin koukun mallisen palan johon liimasin vanhan jouluvalon kannan. Yläosaan liitin toiseen pikkupalan muovikoukerosta, toiseen palan muovista kukkapohjaa. Teipillä kiinni varren yläosaan ja lopuksi maalia. Tässä kuvassa on tulossa vielä yksi, jonka tein kiertämällä mustaa paperia ja liimaa rautalangan ympärille ja siihen vain lopuksi tuo lampunkanta. Tämä viimeinen on luxsus malli, siihen lisäsin sulkimeksi korunosan ja rautalanka kiehkuran. Lopuksi maalia.





Onpa kivaa puuhaa tämä tavaroiden suunnittelu, jos olisin tämän tiennyt aikaisemmin olisin tehnyt tätä työkseni.

Hannukkalan talonväki

Hannukkalan väki sekä vieraat odottelevat joulua!

Visakoivusta kirjoituspöytä ja tuoli

Sain isännältä kasan visakoivuisia levyjä jotka hän oli sahannut pöytäsirkelillä sopivan ohuiksi, juuri huonekaluja ajatellen. Niistä sahailin osat kirjoituspöytään.





Laatikoiden vetimet tein myös visakoivusta. Tein uran hammaslääkärin poralla hiottuun puutikkuun, tästä vain sopivankokoisia paloja vetimiksi.





Tässä läheltä näkyy kuinka se onnistuu ja helpolla!





Samasta puusta sahasin palat tuoliin. Ensin oli tehtävä kyllä tuolista koekappale, vähän helpommasta materiaalista, näin sain mallin ja mittasuhteet kohdilleen.





Laatikot ovat yhtä pitkät kuin kaappi leveä. Laatikoissa on Bilteman tikku pohjana ja bambutikusta reunat, näin tuli hyvin liukuvat laatikot. Etulevy ja vetimet ainoastaan ovat visakoivua.





Pintaan laitoin huonekaluöljyä. Lopullisen kiiltonsa ne saavat kun niihin tulee vielä vaha joka kiillotetaan. Visapuun syyt tulevat hyvin esiin mitä silkoisempi pinta käsitellään. Tuoliin tulee vielä istuinosaan nahkapehmuste.

Sukulaisia vierailulla.

Hannukkalan sisarussarjasta Väinö on muuttanut aikoinaan muualle töihin ja hänen pojanpoikansa Matti ja Antti tulivat kylään.





Antti sai kaikki uudet vaatteet juuri tätä kylämatkaa varten sekä vielä varahousut jos sattuisi "vahinko" Matti sai uuden punaisen villapuseron.





Eino on myös tämän talon sisarussarjaa ja hänen pojantyttärensä Anne tuotiin kyläilemään. Anne on saanut kauniin mekon ja hän pääsee leikkimään pikkuserkkujensa Matin ja Antin kanssa.





Tämä nukke löytyi Hannukkalan vintinlaatikosta, muiden romujen seasta. Sitä ei tiedetä kuka hänellä on leikkinyt.





Nukke on lastuvilla täytteinen, pää ja raajat posliinia. Numero 12/0 näkyy niskassa, siis koodimerkintä jota en tiedä mitä se tarkoittaa?





Anneksi ristitty nukke sai uudet tukevammat käsien- ja jalkojenpäälysteet sekä niiden päälle alusvaatteet.





Näin lapset pääsivät Marja-Liisan huoneeseen leikkimään. Antti laukkaa keinuhevosella ja Matti hieman isompana katsoo että Anne ei putoa, hänkin haluaa vähän keinutella.